Päivitetty 26.6.2019

Tervetuloa uusitulle sivustollemme. Tapahtuman nimi, Hybridea, tarkoittaa ympäristön ja taiteilijan teoksen yhdistelmää, hybridiä. Tästä olemme yhä yhtä kiinnostuneita kuin kolmetoista vuotta sitten, jolloin projektimme alkoi, ja siksi tuotamme mahdollisuuksiemme mukaan yhä uusia teoksia.

Olimme jo jonkin aikaa ajatelleet toteuttaa ympäristöön teoksia, jotka jollain tavoin olivat puhutelleet meitä. Ajattelimme silloinkin, kolmetoista vuotta sitten, että taiteessa, joka valmistetaan ympäristöön – ja ehkä myös ympäristön ehdoilla, olisi täyttämätön alue, joka pitäisi ottaa käyttöön.

On selvää, että niin ajatuksemme kuin myös tämän tyyppinen taide on kehittynyt paljon siitä, kun aloitimme vuonna 2006. Enää ei juuri puhuta ympäristötaiteesta. Sen rinnalle on tullut erilaisia alalajeja, mutta yhtä kaikki – ympäristötaiteen idea ja juuret lähtevät yhä jostain 1960-luvun villistä, amerikkalaisesta site specific -ajattelusta. Ja jos nykyisen julkisen taiteen tehtävänä on, kuten olemme saaneet ymmärtää, ”integroitua nykyistä voimakkaammin ympäristöön” niin silloin Hybridea voisi esitellä näkökulman, jonka ei välttämättä tarvitse integroitua yhtään mihinkään.

Nykyisessä julkisen taiteen eetoksessa Hybridean esittelemä toimintatapa on määrä tuottaa arkiston, johon kertyy erilaista, vielä näkymätöntä potentiaalia. Arkisto, josta voi käydä tarkistamassa, mitä tällaisella marginaalisella alueella on vuosien varrella tapahtunut. Juuri tämän vuoksi olemme pitäneet nettisivustommekin toiminnassa, vaikka toiminnassamme olisi ollut katkoksia.

Nyt, vuonna 2019, esittelemämme Pia Männikön ”Kuuntelijat”-teoksessa meitä on puhutellut se, miten vähin elein jostakin pienestä voi kasvaa jotain mahdollisesti mittakaavaltaan toisenlaista – ei välttämättä suurempaa, mutta jotain joka voisi aikojen saatossa kerrostua kokemukseksi heille, jotka onnistuvat pääsemään kosketuksiin Männikön teoksen kanssa. Juuri näin, samalla taovin kuten on Hybridea-projektin idean laita.

Hybridea jatkaa tilapäisten ympäristöteosten tuottamista. Ensimmäisestä Antti-Ville Reinikaisen teoksesta on vierähtänyt jo jonkin aikaa. Meille voi jatkuvasti myös tarjota hyviä teosideoita.

Tuottajat Miika Nyyssönen & Petri Kaverma

 

Projektia ovat tukeneet Alfred Kordelinin säätiö ja Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus